Retulan kylän historiaa

Retulan kylän historiaa

Retulan kylä rajoittuu Vanajaveteen ja Hämeenlinnan Hauhoon sekä Siukolan ja Monaalan kyliin. Retulan kylän mantereella kulkevat rajat vakiintuivat jo keskiajalla. Kylä on alun perin sijainnut pienilmastoltaan suotuisassa Retulansaaressa, ja mantereen pääosin metsäiset alueet ovat olleet saaren talojen hallussa. Kaikki Retulaan kuuluvat talot tosin eivät enää 1500-luvulla sijainneet saaressa, sillä silloin mainitaan ainakin jo Jutikkalan omistuksiin kuulunut Tuomiston torppa mantereen puolella. Ajoittain Tuomistossa saattoi olla kaksikin viljelijää. Vähitellen mantereen puoleinenkin kylä sai asutuksensa. – Retula esiintyy asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1429 joko talon tai kylän nimenä.

Vanhin Retulasta kertova rajatuomio on vuodelta 1484, jolloin useat Tyrvännön kylät kävivät rajojaan Hauhoa vastaan. Retulan kohdalla mainitaan tuolloin rajamerkkinä Puntakivi, jonne myöhemmin syntyi myös samanniminen torppa. Saattaa olla, että tuo oli ensimmäinen kerta, kun rajalinja määritettiin koko pituudeltaan, vaikka jonkinlaisia rajankäyntejä ja sovittuja rajapaikkoja on varmasti ollut jo aiemmin. Joka tapauksessa tuo yli 500 vuotta sitten määritelty rajalinja pätee pääosin yhä edelleenkin, vaikka joistain rajan kohdista on pientä erimielisyyttä joskus myöhemmin ollutkin. (Eero Ojanen, julkaisematon käsikirjoitus)

Kylässä on ollut poikkeuksellisen paljon itsellisiä, kuten nikkareita ja muita käsityöläisiä jo 1800-luvulla. Heistä suurin osa oli kuitenkin kalastajia, joiden määrä lisääntyi vielä huomattavasti 1900-luvun alussa, kun kulkuyhteydet paranivat. Retula olikin aikoinaan eteläisen Suomen sisämaan suurimpia kalastajakyliä.